Diabeteksen kaksi tyyppiä

Diabetesta on tutkittu paljon. Nykyisin sen käsitetään olevan suuri joukko erilaisia sairauksia, joita yhdistää energia-aineenvaihdunnan häiriöt. Nämä häiriöt näkyvät veressä kohonneena sokeripitoisuutena. Pääasiassa puhutaan kuitenkin diabeteksen kahdesta eri tyypistä, joka ovat I ja II. Näiden lisäksi tunnetaan ainakin raskausdiabetes, LADA eli I -luokan diabeteksen alamuoto sekä MODY, joka on perinnöllinen diabetes.

Ykköstyypin diabetes puhkeaa jo nuoruusiällä ja siksi se tunnetaankin toiselta nimeltään nuoruusiän diabeteksena. Elimistön immuunijärjestelmä toimii tavallaan itseään vastaan tuhoten haiman Langerhansin saarakkaiden beetasolut. Nämä solut tuottavat normaalisti insuliinia, mutta tuhoutuessaan niidenkin toiminta tuhoutuu. Ykköstyyppi on periytyvää mallia, johon tarvitaan perinnöllisyyden lisäksi laukaiseva tekijä. Tällainen voi olla esimerkiksi enterovirustartunta, jota onkin alettu epäillä suurimmaksi laukaisevaksi tekijäksi. Tämä selittäisi myös diabeteksen puhkeamisen ajankohtia. Yleisimmät ajankohdat ovat nimittäin syksy ja talvi, jolloin myös virustartuntoja tavataan.

Ykköstyyppi voi puhjeta heti vauvaiässä tai vasta 20-vuotiaana. Insuliinin tuotannon pienentyminen voi olla niin hidasta, että ensimmäiset diabeteksen oireet havaitaan vasta kuukausia sairastumisen jälkeen. Ensimmäisiä ulkoisia oireita ovat janon tunne, laihtuminen ja lisääntynyt virtsaamistarve. Sairaus todetaan veren sokeripitoisuuden mittauksella. Sairauden alkuvaiheessa on mahdollista pärjätä hyvin vähällä lääkinnällä tai joissakin tapauksissa jättää lisäinsuliini jopa kokonaan pois. Kehon omaa insuliinin tuotantoa on vielä hieman jäljellä. Se loppuu kuitenkin kokonaan muutaman vuoden kuluessa sairastumisesta.

Kakkostyypin diabetesta kutsutaan myös aikuisiän diabetekseksi. Se on ykköstyyppiä yleisempi diabeteksen muoto. Elimistö ei eritä enää tarpeeksi insuliinia ja myös insuliinin vaikutukset soluissa ovat loppuneet tyystin. Monesti kakkostyyppi liittyy niin sanottuun metaboliseen oireyhtymään, johon kuuluvat kohonneen verensokerin lisäksi myös korkea verenpaine, keskivartalolihavuus ja veren rasva-arvojen poikkeavuus.

Kakkostyypin diabetes kehittyy hiljalleen. Suurin vaara sairastua on keski-ikäisillä ylipainosta kärsivillä ihmisillä. Heillä voi olla myös perinnöllinen alttius. Kakkostyypin diabeteksen ensimmäisiä oireita ovat janon tunteen lisääntyminen sekä väsymys. Sairauden ollessa vielä suhteellisen hyvässä vaiheessa voidaan turvautua vain tablettihoitoon. Siitä siirrytään yhdistelmähoitoon, joka yhdistää tabletin ja pistoksen. Viimeinen hoitomuoto on pelkkä pistoshoito.

(Visited 182 times, 1 visits today)